Tag: kuntoutus

Kuolemasta

Mua ei ennen pelottanut kuolema mitenkään hirveän merkittävästi. Ei ainakaan silleen “aktiivisesti”, tavalla joka tekisi musta kotiin jäävän itkijän, kuten iso osa ihmisistä olettaa multa, kuullessaan mun sairaudesta ja millainen se on. Eikä siinä ole mitään väärää jos hautautuu kotiin itkemään asioita, se voi ehkä olla se ns. normaalein reaktio kun päin pläsiä tulee jatkuvasti lähinnä huonoja uutisia. Mä en vaan ollut sellainen, en … [Lue lisää Kuolemasta]

Valvovan tilitys

Viime yö on tullut pitkälti valvottua. Oon nukkunut yhteen laskettuna pari tuntia, koomannut senkin edestä, ja sammuin sohvalle päikkäreille. Istuskelin eilen illalla ja uudestaan yöllä partsilla, kun lämmöt hellitti etten ollut ihan hikipäissäni koko ajan. Joudun murehtimaan taas kuntoutusasioiden byrokratiaa, oikea lappu tai täppä jossain, sit odottelua peukkujen päällä istuen.. Peläten oman kävelykyvyn puolesta. Selkään ja lonkkaan meinaan alkaa muodostuu tietyt alueet, joihin sattuu … [Lue lisää Valvovan tilitys]

Pyörät alle, häpeä päälle.. eiku..?

Pyörätuoli. Siis oikeasti, pyörätuoli? Mitä pyörätuolista tulee mieleen? No, invalidi. Ihan ensimmäisenä. Asia jota oon kammonnut, koska kammosin aikoinaan myös tuota rollaattoria, joka nyt taas on päivittäinen apuväline, johon tukeudun kuin vanhaan kaveriin. Sitä se rupeaa olemaankin, koska ilman en pärjää. Tasapaino on sen verran heikentynyt, että tarvitsen sen rollan kautta, jaksaminen on järkkynyt koska kasvain ja/tai sädehoito painaa tai on tuhonnut jotain oleellista … [Lue lisää Pyörät alle, häpeä päälle.. eiku..?]

All about the heart

Hey – Hyvää Ystävänpäivää kaikille! Ystävyyteen kun liitetään sydän, niin päästään hyvällä aasinsillalla ihmettelemään mun sydäntä. Holter-sydänseurantalaite on mussa vieläkin kiinni (iltapäivä n. klo 13.30), nuo ihanat lätkät jotka näkyy kuvassa, ja tulee ärsyttävämään ihoa kun ne otetaan pois. Tämä on toinen kerta kun tehdään tällainen sydänseuranta. Tällä kertaa vain sitä ei tarvinnut olla unenpöpperössä palauttamassa TAYSin sydänsairaalan tiskille klo 8, onneksi! Sydäntä lähdettiin … [Lue lisää All about the heart]

Selfieahdistus, tai niin luulin

Selfiet on ollut mulle vaikea juttu jo hyvän aikaa, noin vuoden aktiivisesti siinä mielessä että käyn päässäni tosi ruoskivaa ja kriittistä itsepuhelua. Mutta hyvin voi puhua ainakin parista vuodesta, kun selfiet on aiheuttanut pään vaivaa, ja muiden ottamat kuvat tai ryhmäselfiet on aiheuttanut lähinnä pakokauhua, ja kuvasta poistumista.  Selaan vanhoja kuvia ja mietin, että olinpa joskus noinkin nätti hyvänä päivänä, kasvot ei ollut pullataikinaa … [Lue lisää Selfieahdistus, tai niin luulin]

Jussin jälkeen

Pieni tauko. Ja juhannuskin. Rauhallinen kaupunkijuhannus, joka meinasi hyvää ruokaa, rannalla piipahdusta – itse tosin vain kahlasin koirien kanssa, jotka suureksi yllätykseksi lähti kahlaamaan ja vähän uimaankin ominpäin, ja Leo olisi varmaan uinut pidemmällekin poikkiksen perässä jos olisin uskaltanut antaa mennä. Pienempänä nää kaks ei välittänyt uimisesta lainkaan, ja nyt kävelivät perässä järveen, hassua. Oon tässä välissä niin paininut nukahtamisvaikeuksien kanssa, että kirjoittaminenkin on … [Lue lisää Jussin jälkeen]

”Virallinen hoitolinjaus…”

Nyt ollaan vapaa-ajolla. Tiettävästi ei ole mitään hoitoja tarjolla, kun immunologiset on pois suljettuja. Mutta tämä päätelmä saattaa koskea vain tämän hetken tarjontaa, ei sitä mitä voi olla tulossa tai joita on vielä sellaisessa vaiheessa, että markkinoilla niitä ei vapaasti ole tarjottavissa. Esim. sainhan mäkin tämän Nivolumabin 2015 erikoisluvin, ensimmäinen Suomessa hodarin hoitoa varten, ennenkuin sitä rupesivat saamaan muutkin laajemmalti. Joten ”ensimmäisen kierroksen” konsensus … [Lue lisää ”Virallinen hoitolinjaus…”]

Kun silmäni suljen – ja avaan

Leffoissa ja sarjoissa (ärsyttävän) usein sairaalaan joutunut henkilö, jota on täytynyt hoitaa enemmänkin, on ollut tajuttomanakin, tai ihan intuboitu ja nukutettuna jonkin aikaa – simsalabim herätessään näyttää vain vähän heikohkolta ja lihakset tuntuu tottelevan enemmän tai vähemmän, eikä ajatuskaan näytä ihan hirveästi takkuavan. Puhumattakaan kuinka käden päältä tai taipeesta noin vaan revitään kanyylit pois, eikä niistä vuoda verta tai mitään, ja piikki näytetään tuikattavan … [Lue lisää Kun silmäni suljen – ja avaan]

Osa 2: Vastoin kaikkia odotuksia

Menin sairaalaan jäädäkseni osastolle hoitoon 20.3. keuhkokuumeen vuoksi joka rupesi oireilemaan rankemmin, ja 27.3. siirryin teholle intuboituna ja nukutettuna kunnon romahtaessa. Palasin vuodeosastolle 4.4. ja vointia päätettiin jäädä seurailemaan, ja tilan mukaista hoitoa, olon helpottamista. Jälleen kerran, vastoin kaikkia odotuksia ja todennäköisyyksiä, kunto lähtikin kohenemaan. Poikaystävä, joka oli ollut sairaalassa jatkuvasti kanssani ja oli se, joka oli erittäin perillä tilanteestani, oli valta neuvotella ja … [Lue lisää Osa 2: Vastoin kaikkia odotuksia]

%d bloggaajaa tykkää tästä: