Sukellus makujen maailmaan kasvis/vegaaniruuan parissa

Kokkailua uudessa keittiössä, ➡️ vegaani/kasvisruokaa valmistuu ja on valmistunut mulla nyt about puolivuotta, tasaseen. Ennen tätä oli yksi todella epäonnistunut jakso kasvissyöjäksi yrittämisessä, se kaatui pääasiassa tiedon puutteeseen, jolloin se tuntui vaikealta. Vähän kun tutkailee ruokatarjontaa, kenties pääsee kysymään hyviä vinkkejä mistä kannattaa lähteä liikkeelle, niin latu aukeaa ja aivot pääsee innokkaan ruuan maistelun moodiin!

Tuli tässä semivahingossa selostettua kavereille miten teen ja mitä laitan wokkiini, ja minkä helppouteen vannon – laiska kokki täällä moi 🖐🏼🤭

Kasvisruokia kuitenkin tulee kokkailtua innolla ja mielenkiinnolla, mutta helppous ja nopeus on edelleen avaintekijöitä mulle. Kun vielä söin lihaa, olin totaalisen kyllästynyt ruokaan yleisesti. Kokkaus jopa vitutti ja jopa välillä välttelin sitä, ja söin mitä sattuu. Ei hyvä! Maha olikin sekaisin ja huonossa kunnossa (IBS, stressi), ja toki kortisonin syönti myös pisti arjen tosi rankaksi kaikenkaikkiaan 😳

Nyt tänään kasvisten sekaan meni alesta löytynyt mustapapupihvi x4, ulkonäköä ei kyllä voi ihan hirveästi kehua. Nämä oli myös naturel pihvit, ja kun mä taisin jättää 90% mausteistani vahingossa Jyväskylään… 😂
Herbamare eli yrttisuola, valkosipulimauste + Findusin Spicy Zanju pakastekasvispussi (🤤🤤🤤❗❗) hoiti maustamisen, ja kyllähän tämäkin hyvää on. Mutta paras on Apetitin Crispy Chick kasvisjauhispihvit herneproteiinista, megapeukku sille 👌❤️


Viimeisenä sekaan vielä kaksi palaa riisinuudelia, ne tuntuu sopivan ruokaan kuin ruokaan, ja masukin tuntuu hyväksyvän = ei turvotusta.

Suosittelen kokeilemaan vaikka ihan kasvisten lisäämistä, jos nyt se vähän uupuu, kaikkea hyvää ja helppoa meinaan alkaa nyt oleen tarjolla todella paljon, laiskallekin kokille nopeita ratkaisuja. Go for it! 🙂

I see colors

Nyt vege tai mahdollisuuksien mukaan vegaanilinjalla mennessä, on ruoka ollut mielettömän hyvää, kaikki mitä olen syönyt. Normaalisti inhoan ruuanlaittoa ja se on viime aikoina ollut jotenkin riesa, ruoka on ollut vain pakollista polttoainetta, ja ruuanlaitto itsessään syö aikaa jota en sille ole halunnut suoda. Nyt taas kun kokkaan yksinkertaisia vegeruokia, niin se on innostavaa ja kivaa! Ja sillä mitä kokkaan, on paljon merkitystä mulle ja mun hyvinvoinnille!

Yrttiset kasvikset aivan taivaallisia, niitä olin syönyt jo pitkään aikaisemminkin, mutta nyt maut tuntuvat olevan melkeinpä yhtä juhlaa, ihan kuin olisin keksinyt yhtäkkiä, että hei, näissähän on erilaisia makuja. Tänään heitin sekaan Pirkan paprika-cashewpestoa (ei sisällä juustoa) ja olihan se aivan tajuttoman hyvää, ja mikä parasta, se ei ollut kallista kun eilen ostin hetken pohdinnan jälkeen pienestä K-marketista!

nfd

Kasvikset ja hedelmät on aina enemmän tai vähemmän kuulunut mun ruokavalioon, mutta nyt kun mietin muutamaa viimeistä kuukautta, on ruokavalio ollut tosi yksipuoleinen, toistuva ja jokseenkin köyhä ravintoarvoiltaan. En ole jaksanut panostaa, en ole jaksanut miettiä asiaa, ja on ollut kaikkea muuta mielessä, joten tosiaan syöminen vatsan kurnimisen tyydyttämiseksi on ollut se ainoa syy, miksi jotain väkipakolla kokkaillut. Mutta nyt, kun lihan olen jättänyt pois, ja haluan pyrkiä myös edes osittain vegaaniselle linjalle, on niin paljon kaikkea uutta ja jännää opittavaa eli kokeiltavaa. Päätös luopua lihasta on ollut helppo (ainakin tähän mennessä), ja myös sen eettinen puoli antaa mulle merkityksen tunnetta, että olen valinnut oikein ja siinä haluan pitäytyä.

Kuitua tulee nyt popsittua eri muodoissa, ja kasvikset sekä kaura (gluteeniton) kera seesamisiemenrouheen kanssa potkaisee aineenvaihdunnan kyllä kulkemaan ihan eri tavalla. Olen saanut käydä vessassa välillä aika ahkeraankin, mutta se on vain hyvä merkki, koska mullakin kun on kaikenlaisia lääkkeitä jotka mm. ummettaa ja silloin myös turvottaa, niin tuntuu hyvältä että “tavara liikkuu”. Liekö itselleni tärkeän päätöksen suoma hyvä mieli syynä, vai että popsin kasviksia ja hedelmiä, koska olen ollut energisempi. Herään myös aamulla aikaisin ihan itsekseni ja vieläpä suht pirteänä jota en ole kokenut pitkään aikaan. Tosin en ole valmis nousemaan ylös 6.30-7, jos ei ole mitään menoja, vaan yritän kuitenkin nukkua vielä jonnekin 9 asti.

Gabrion osaltaan toimii aika hyvin tän kutinan hillinnän kanssa, eikä se enää väsytä mua melkeinpä ollenkaan, mulla on ilmeisen kova tole väsyttäville vaikutuksille (ihan jo sairastuessa 2009, kun kuitenkin ensimmäistä kertaa tuli kokeiltua unilääkitystä kun en pystynyt nukkumaan, ja esim. leikkausten vuoksi täytyi syödä kipuun opiaatteja), kun taas moni muu menee ihan zombieksi tai vaan nukkuu näiden takia.
Mutta raavin kyllä itseäni edelleen sen verran, että ihon parantuminen tietyiltä alueilta on hidasta, ja kun nyt tuli nää pakkasetkin, niin tunnen kuinka iho rutistuu kasaan kuin rypäle rusinaksi. Mutta kutinan aiheuttama koko päivän kestävä ahdistus ja vitutus on selvästi laskenut kestoltaan lyhyemmäksi.

Tästä kaikesta saan myös otettua itselleni jonkin verran kontrollia takaisin, joka on hukassa monella elämänalueella, koska mun elämä on mitä on, mennyt näin. Nyt aika on ollut kypsä muutoksille, joka tulee nyt ruokavalion muodossa, ja sen rakentamista pysyväksi elämäntapamuutokseksi.