The odds are NOT in your favour

Saihan sitä melkein 3kk olla rauhassa…

Kutinat alkoi jälleen. Hitaasti mutta varmasti. Tiesin suht pian, että nyt tässä tilanne mättää. Kovasti tyrkytettiin valohoitoa ja kortisonin nostoa – kieltäydyin, kun ei ne auta lymfoomakutiinaan. Sitten kun alkoi tulla taas keskivartalokipua ja kramppauksen esiastetta erityisesti aamulla herätessä, eli yön aikana kipulääkitys hiipunut, tiedettiin mistä on kyse. Mollukkahan se siellä kovasti taas rakentaa pesää muutaman selkänikaman paikan viedäkseen.

Toimintasuunnitelma? Olla ihan täysin raatelematta itseään, jos mahdollista. No, ei hyvältä näytä. Kortisonin nosto min 60mg, ja yrittää selvitä siitä henkisesti hengissä. En tiedä miten tulee käymään……. Kortisoni annos on järkyttävä, ja tämä oli vielä MINIMI. Mulla kortisoni provosoi ärhäkkäästi masennusta ja mielialavaihteluja, hikoilu lisääntyy niin merkittävästi että raavin itseäni entistä pahemmin – vaikka kortisonia yritetään määrätä kutinaankin. Oon jo ihan turvonnut pallero häränniskapoimulla, kiitos kortisonin, ja henkinen tasapaino on kortilla kun raadetelen, puristelen, painelen ja revin itseäni koska kipu tuntuu paremmalta kuin kutina, ja muuten vaan ahdistus lisääntyy. Sädettämään ei voi lähteä hepposesti, koska on jo niin rankasti sädetetty alue. Pitäisi vältelellä sädetystä niin pitkään kuin mahdollista.

En tiedä mitä tästä oikein tulee….

SYÖPÄLÄINEN & KORONA

Niin, mitäpä tässä, riskiryhmäläinen moi.

Kuulun siihen riskiryhmään, jonka tila on varsin akuutti jos korona sattuisi kohdalle. Hengitystieinfektiot ja -ongelmat olisivat tosi riskejä, kun mulla on vaan tämä 1 keuhko eikä sekään pelitä 100%. Immuniteetti on myös sen verran heikko, että korona voisi melkeinpä vaan rullata punaisen maton, ja kävellä sisään.

Niinpä mun sosiaaliset ympyrät ovat pienentyneet entisestään, koska lähipiiristä löytyy potentiaalisesti altistuneita (kaikki terveitä atm, yksi testattukin) sekä myös ihan oksennustautia ja muuta kivaa, että siinä on sitten jo joukko ihmisiä, joita en tule näkemään muutamaan viikkoon. Vaikkei olisi mitään koronaan linkitettävää sairastelua, niin tällä hetkellä perusnuhanenätkin saa pysytellä musta mahdollisimman kaukana. Ikävää, mutta parempi näin.

Pari Young Cancer Finlandin edustustilaisuutta olen joutunut skippaamaan, etten siis lähtisi TRE-HEL väliä matkustamaan ja pyörimään isommissa ihmisjoukoissa. Harmittaa ihan mielettömästi, varsinkin kun meillä on kaikkea jännää ja uutta nyt meneillään yhdistyksen kanssa…!

Lähipiiri on huolissaan, ja osalta tulee kysymyksiä tai kehotuksia jäädä kotiin, joko sulle tuotas ruoat vaan ovenraosta (tää nyt menee ainakin vielä vähän ylisuojeluksi, käyn itse lähikaupassa käsidesi mukanani, huivi maastoutumisasemissa kaulalla sekä katson ettei ole pahin ruuhka-aika meneillään).
 Aika rauhassa saa shoppailla kun menee myöhempään ilta-aikaan tai sitten aamupäivästä. Ja tietenkin muistaa olla lääppimättä sitä omaa pläsiään, ja purematta kynsiä kun on tuolla ulkomaailmassa muiden ihmisten kanssa.

Toivon mukaan ei tilanne pahenisi sellaiseksi, etten uskaltaisi enää ulos lähteä minnekään kuin käyttämään koirat ulkona lähistöllä, vaan voisi edelleen fiksuja ohjeistuksia noudattaen päästä vähän tuulettuun, jos kotona viettää todella paljon aikaa niin jopa lyhyt ruokakauppareissu voi tuntua ihan mahtavalta tekemiseltä, koska pääsee pois 4 seinän sisältä.

Kääntöpuoli sitten on, jos koronan saamisen riski nousisi ja jos sen saisin, että tuskin siitä hengissä selviäisin. Se vaatisi heti sairaalahoitoa ja kyllä aivan hitokseen hyvää tuuria, jos siitä selviäisi tällainen kuin minä, joka on jo aikaisemmin meinannut vetää viivat hengistyselintulehduksen vuoksi, yksikeuhkoisena. Toivotaan siis,että näin ei käy. Introverttinä mä vietän paljon aikaa itsekseni, joten kotiin jääminen ei ole mikään suuren suuri ”rangaistus”, mutta kyllähän olisi kiva voida nähdä enemmän ihmisiä, näitäkin joiden klaaraamista odotan kun sovimme pitävämme muutaman viikon tauon ettei kukaan vahingossakaan antaisi mulle mitään pöpöjä. Onneksi ihmiset välittää niin paljon, että näistä sovitaan yhteisymmärryksessä ja he haluavat pitää huolen, ettei mulle vaan tapahtuisi mitään ❤


Sisko perheineen on terveenä (koputan puuta!) ja näenkin siskoa ja siskontyttöäni ahkeraan, siskontyttö tulee huomenna päiväksi hoitoonkin. Pieniä arjen iloja siis!